Eli siis melkein seitsemän kuukauden hiljaiselon jälkeen blogiini tulee merkintä. Ja syynä tähän on lähinnä se, että tyttöystävä (kyllä, seitsemässä kuukaudessa on tapahtunut vitusti) ihmetteli, että miksi mulla on blogi johon en kirjoita. No perkele, nytpä kirjoitan!
Seitsemän kuukauden tärkeimmät tapahtumat ovat olleet kronologisessa järjestyksessä seuraavat:
1) haku yliopistoon: reisille meni
2) Vernerin kuolema: menetin parhaan ystäväni tapaturmaisesti typerällä kännireissulla
3) Vapun löytäminen: surun keskellä uskalsin päästää elämääni toisen ihmisen.
Edelleen teen töitä sairaalalähettinä ja kyseinen työ kyllästyttää minua suunnattomasti, mutta rahaa on pakko jostain saada eikä parempiakaan työpaikkoja ole etsimisestä huolimatta löytynyt.
Vaihtelua työntekoon tuo tiedostusopin perusopinnot, jotka päätin aloittaa avoimessa yliopistossa. Ensi viikolla olisi tiedossa ensimmäinen tentti, tuskinpa tuottaa hankaluuksia. Olen kyllä ollut aivan onnesta soikeassa päästessäni imemään tietoa päähäni.
Ja sitten tämä seurusteluasia, josta tietysti odotatte minun kertovan ummet ja lammet. Ja jos tosiaan odotatte niin, ette tunne minua pätkääkään. Pidän edelleen tiedottamisen läheisimmistä ihmissuhteista minimissä. Seurustelen ja tykkään hirmuisesti. Siinä kaikki mitä haluan nyt asiasta kertoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti